torstai 24. helmikuuta 2011

Uusi ruokapöytä & tuolit

Muutimme kesällä nykyiseen kotiimme pienestä lemmenpesästä, elikkäs mun pienestä yksiöstä, jonne mies kantoi eräänä eloikuisena päivänä kimpsunsa ja kampsunsa. Yksiön (pienet)tavarat näyttivät kieltämättä vähän hassuilta isommassa kodissa, erityisesti ruokahuone/olohuoneessa, joka lienee kokonaisuudessaan saman kokoinen kuin aikasempi yksiö, hih...


Uusi, jo vähän vanha koti :)


Projektina on siis ollut hankkia alakertaan hiukan isompia ja sopivimpia kalusteita ja alakerran projekti alkaa olla pikkuhiljaa valmis. Huomasimme muuten, että niin kliseistä kuin se onkaan, niin "pikkuhiljaahyvätulee", eli on ollut hyvä fiilistellä ja mietiskellä sisustusta pikkuhiljaa, koska näin olemme välttäneet aika monta mokaa, esim. värien suhteen. Muuttaessa olimme mm. vakuuttuneita siitä, että yksi olohuoneen seinistä maalataan hopean/harmaan värillä, mutta se jäi onneksi tekemättä (ajan tai energian puutteessa) ja näin jälkikäteen huomattiin, ettei se olisi mitenkään sopinut muihin väreihin, laiskuus siis kannattaa :)

Saimme anopilta (ihana "avo"anoppi) joululahjaksi ruokapöydän, kun siitä olimme koko syksyn puhuneet ja itse olen aina unelmoinut pöydästä, joka on tehty kierrätyspuusta/laudoista ja jossa elämä saa ja pitää näkyä. Unelma löytyi aika helposti Kodin Ykkösestä - tilaus kesti muutaman viikon ja nyt ihanuus on saapunut uuteen kotiinsa. Pöytä (tai siis pöydät, ostettiin samalla samaa sarjaa olohuoneen pöytä) on paukkunut ja rutissut pari viimeistä viikkoa, taitaa olla Suomen paukkupakkaset ja kuivahuoneilma vähän liikaa Aasian lämpöön ja kosteuteen tottuneelle pöydille. Raot pöydissä kuuluu kuitenkin asiaan ja näyttävät vaan mielestäni hienoilta (kunhan kasassa vaan pysyy :)).




Seuraavana olikin sitten etsittävä tuolit, sillä aikaisempi pöytä oli neljälle hengelle neljän kappalein tuoleja, jotka ei mitenkään sopineet tähän uuteen pöytään (siis olivat liian leveitä). Olin tosin jo pitkään nähnyt mielessäni Riviera Maisonin rottinkiset St. Malo tuolit, eli paljon etsimistä se ei vaatinut. Olin kuitenkin vakuuttunut, että ne St. Malot ovat niiiin kalliita, ettei ne meille koskaan saavu.. Vertailin  useita (huononpia tai ainakin rumempia) rottinki- ja muita tuoleja ja eihän noiden hinta loppujen lopuksi överi ollutkaan! Monet muut tuolit saattoivat maksaa yli 200€ tai jopa 300€ kipale, joten helppoahan sen jälkeen oli itsensä ylipuhua ja unelmien tuolit saapuivat farmarin perälootassa meille :)  ja mitä voin sanoa, ne ovat juuri sellaiset kuin pitää ja sopivat yhteen toistensa kanssa erinomaisesti. Niiden valkoiset pehmusteet on muuten helposti pestävissä, mikä tietty tärkeää sitten kun pikku-sotkuttelija on syntynyt ja jossain vaiheessa ruoka lentää ympäri pöytää :)


Ne on niin täydelliset toisilleen - pöytä ja tuoli <3


Eli pikkuhiljaa sisustus alkaa valmistua, näin puolen vuoden asumisen jälkeen :) seuraavana projektina on tapetoimista - aikomuksena tapetoida eteisen seinä ja ainakin toisen makuuhuoneen seinä. Itseasiassa  ystävämme remppareiska tulee sen tekemään, sillä kumpikaan meistä ei ole aikasemmin tapetoitu ja halutaan kuitenkin ihan hyvää jälkeä.. Lisäksi remppareiska fiksaa muutamia lamppuja ja muuta keskeneräistä, mm. olohuoneen lampun, joka on nyt ihan väärässä kohdassa kun uusi pöytä muutti kuviot :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti